Viimeiset muutokset: 31.7.2008
Ikä: ei tietoa, suunnilleen 30-40 vuotta
Sukupuoli: uros
Ulkonäkö: Legacyn turkki on vaaleanharmaa, ja siinä on harmaita leopardimaisia täpliä. Hänen kasvoissaan
niitä ei juurikaan ole, jalatkin ovat jääneet pilkuitta, mutta vartalossa niitä on melko tiheässä. Hän on
raskasrakenteinen, mutta nopea ja ketterä wolfridi. Hänen häntänsä on tuuhea ja muistuttaa
enemmän puuman kuin suden häntää. Huhutaan, että hänen suonissaan virtaisi tippa caridin verta,
josta johtuisivat myös Legacyn yliluonnollisen tarkat aistit. Legacy kiipeilee ketterästi puissa,
ja hänellä on pitkät kynnet. Hän ei kuitenkaan saa niitä piiloon kuten kissaeläimet.
Hänen silmiensä väristä ei ole tietoa, koska niitä peittää lämpimän sininen huivi. Oletetaan
kuitenkin, että ne ovat siniset. Legacyllä on lyhyt, lähes huomaamaton "parta". Hän on hyväryhtinen
ja kulkee aina pää ja korvat pystyssä. Hänen ulkonäöstään huokuu ihmeellistä voimaa, joka jopa
pelottaa harvalukuisia vastaantulijoita.
Laji: Wolfridi, seassa hieman caridin verta.
Luonne: Legacy on hiljainen ja rauhallinen, mutta hieman epäileväinen tyyppi. Pienikin muutos
tuulen suunnassa tai lämpötilassa voi saada hänet tuntemaan olonsa epämukavaksi ja ympäristön
vaaralliseksi. Hän on älykäs, mutta kaikki ei aina ole hänelle niin selvää kuin muille, koska
hän on melko ajattelevainen. Taistelussa voimakas. Legacy pyrkii aina taistelemaan kunniallisesti
ja rehellisesti, mutta huomaa usein silti hylänneensä tapansa. Häntä on kehuttu sankarilliseksikin,
vaikka hän harvemmin ryntää pelastamaan pikkuongelmista. Silloin kun hän auttaa, hän odottaa
kiirosta, jota hän kuitenkin harvemmin saa. Hänellä on ikävä tapa pelastaa sellaisia, jotka
eivät halua tulla pelastetuiksi. Hän ei koskaan tunteile eikä edes muistele, vaan jatkaa elämäänsä
tapahtumista välittämättä. Ei hän silti tunteetonkaan ole. Hän suorastaan raivostuu, jos joku
muistuttaa häntä entisistä tapahtumista.
Menneisyys: Legacy lähti aivan nuorena laumastaan retkelle ja eksyi pohjoiseen. Hän vaelsi siellä
muutaman päivän kunnes löysi tien epäluonnollisen rauhalliseen metsään. Hän näki lentävän valon,
joka johdatti hänet metsän keskelle. Legacy kaatui maahan uupuneena ja nukahti huomaamatta, mitä
ympärillä tapahtui. Useammat valot tarkkailivat häntä, mutta olivat aamulla kadonneet. Hän nousi
ja huomasi erikoisen varjon maassa. Auringon noustessa varjot kuitenkin taipuivat muodostaen
kirjaimia. Legacy pyöri hetken kirjoituksen ympärillä ja luki siitä lopulta: "Legacy." Hän ei
tuntenut oikeaa nimeään, joten otti tämän omakseen arvellen, että se olisi ehkä oikea. Hän ei
jäänyt tunteilemaan ja muistelemaan "onnellisia" aikoja laumassaan, vaan jatkoi matkaansa metsän
läpi.
Kun hän viimein saapui valoisammille seuduille, oli hän jo kasvanut nuoreksi ja voimakkaaksi
urokseksi. Hän löysi tien oikein mukavaan laaksoon, jonka luuli asumattomaksi. Hän kuitenkin
törmäsi laakson hallitsijaan, Sirius Novaan, jonka kanssa hän taisteli laakson herruudesta. Pitkän
taiston jälkeen Nova totesi heidän olevan tasavertaisia ja jätti laakson Legacylle. Hän on
asunut siellä tästä lähtien.
Legacyn tarina tarkasti
Ikä: 23 vuotta
Sukupuoli: uros
Ulkonäkö: Aristoteles on kellertävänharmaa, sorsamainen biridi. Hänellä ei ole siipiä ja
hänen kaulansa on normaalia pidempi ja kapeampi. Korvien päissä tupsut. Ryhti ei ole mitenkään
kehuttava, mutta hän on kuitenkin pitkä lajinsa muihin edustajiin nähden. Silmät ovat hyvin erikoiset,
värittömät ja kiillottomat. Ei hän silti sokea ole. Pukeutuu yleensä tummiin ja melko erottumattomiin
vaatteisiin.
Laji: Siivetön griippi-biridi
Luonne: Aristoteles on älykäs, mutta ei mikään maailman miellyttävin tyyppi. Hänellä on outoja tapoja,
jotka aiheuttavat ihmetystä. Hän suuttuu helposti ja usein, mutta raivokohtaukset kestävät
korkeintaan tunnin. Joskus hän loukkaantuu tosissaan, jolloin hän pitää mykkäkoulua ja näyttää
hyvin loukkaantuneelta, jotta häntä loukannut osapuoli tuntisi olonsa syylliseksi. Hän on todellinen
raivopää ja harmittelee sitä, ettei hänellä ole siipiä. Suurimman osan ajasta hän on onneton eri
asioiden vuoksi ja lopun ajasta hän raivoaa. Hänen kunniansa on hänelle hyvin tärkeä. Hän ei
pidä oikein mistään eikä kenestäkään. Aristoteles on yleensä melko "pelkuri" ja tuntee, ettei
ole saanut mitään aikaan. Joskus hän osoittaa kuitenkin sankaruutta ja uskomatonta sisukkuutta.
Aristoteles pelkää kuolemaa (myös muiden) niin paljon, että taipuu uskomattomiin tekoihin
sen välttämiseksi.
Menneisyys: Aristoteleen isä oli siivekäs, punaruskea ja komea aarnikotka ja äiti samanlainen
kuin hän itsekin. Tämä vuoksi Aristoteles ei saanut siipiä, mitä hän harmittelee usein.
Täytettyään 20 vuotta hän lähti kotoaan. Eräänä päivänä hän oli
kävelemässä kallion liepeillä ja valittamassa talvesta. Hän kuuli jonkun hevosen äänen ja
päätti uteliaisuuttaan lähteä pelastamaan tätä jonkinlaisesta maahan auenneesta kolosta. Kolon
päässä olikin toinen maailma, Aristoteleen harmiksi yhtä luminen kuin edellinenkin. Siellä
hän oli kuolla useammankin kerran, milloin tämän hevosen, milloin elävien juurien vuoksi. Lopulta hän
löysi toisen kolon, josta hän yritti pelastaa hevosen, ja päätyi lopulta takaisin omaan maailmaansa.
Pieni muistopuhe kaikkien aikojen ensimmäiselle roolipelihahmolleni
Aristoteles seikkaili ensimmäistä kertaa pienessä chat-roolipelissä, jossa oli kaksi pelaajaa, minä ja paras kaverini. Sen linkkiä ei tosin annettu kenellekään, joten ei siitä sen enempää. Aristoteles kehittyi alun perin vihkopiirroksesta, johon yritin luonnostella Aku Ankkaa, mutta griippeihin tottuneena piirsin sille vahingossa koirankorvat. Siitä se lähti. Aristoteles oli Garudan Worldin kolmikostani minulle kaikkein rakkain, ja se kehittyi käytössä muita enemmän. Tele jatkakoon uraansa Gothaedia 2:ssa päähenkilöiden oppaana.
Ikä: 16
Sukupuoli: naaras
Ulkonäkö: Ewill on siro wolfridi, jolla on pienet lepakonsiivet, joilla hän ei tosin pysty
lentämään. Hänellä on sininen turkki ja siniset silmät. Hänen tassunsa ovat valkoiset. Siipiä
lukuun ottamatta hän on melko "kiltin" näköinen. Hänen otsassaan on valkea kivi, joka alkaa
hehkua sinisenä kun hän ajattelee.
Laji: Wolfridi, siipien perusteella suvussa demonin verta.
Luonne: Ewill on rauhallinen eikä kovin avulias, hieman laiska. Hän loukkaantuu helposti ja
luovuttaa tosi paikan tullen. Hän ei ole mitenkään erityisen ihailtava luonne, mutta
ehkä hänen menneisyytensä antaa hänelle oikeuden olla apaattinen. Hän ei pelkää kuolemaa,
vaan pikemminkin etsii sitä, koska hänellä ei omien sanojensa mukaan ole mitään syytä elää;
hänethän on jo petetty, ryöstetty ja karkotettu kahdesta maasta.
Menneisyys: Ewill syntyi Sqeiwillin metsässä. Hänen äitinsä oli suuria taikavoimia hallitseva
haltia ja isä puolidemoni. Näin ollen Ewill ei saanut äitisnä taikavoimia, koska demoniveren
pahuus peitti voiman. Ewill karkotettiin metsästä, koska hänestä ei ollut mitään hyötyä.
Hän vaelsi Sqeiwillin rajoja, kunnes tapasi Awchar-nimisen wolfridin. Awchar lupasi auttaa
Ewilliä, mutta petti tämän ja varasti tämän perinnöksi saaman graniittiriipuksen.
Ewill jätti kotimaansa ja vaelsi yksin Karibooneen. Siellä Musta Vartija käännytti hänet takaisin
ja siitä asti hän on vaeltanut ympäriinsä etsien jotakuta, johon voisi luottaa.